Matkailua ja unelmia..

Viime viikonloppuna matkasin Turkuun, junalla, yksin.. HUI!
Matkaan mahtui paljon jännitystä, Tampereella piti vähän harhailla ja etsiä toinen juna mikä jatkoi matkaa Turkuun. Voi sitä helpotuksen määrää kun kuului kuulutus. Tämä on intercity Turkuun!
Junalla matkustaminen on tietyllä tavalla hauskaa, mutta toisinaan tosi ärsyttävää..
No tällä kertaa, menomatka oli yhtä juhlaa 1.luokassa sitä oli lepposta mennä.. Tosiaan lippu hakiessa kävi ilmi, että juna oli täynnä.. No täti meinas vaan, että 1. luokassa toki olisi tilaa.. Mutta katsoi mua siihen malliin, että tommone nukkavieru opiskelija nyt semmosella. Minä sitte paukautin, että pistä sinne vaan varaus! :) Bisnes-naisen ura siis alkamassa! ;)

Vaikka kaikki höpöttää, että Turku on Suomen persreikä.. Mä uskallan olla ihan toista mieltä. Mä olin ihan fiiliksissä ku pääsin kävelemään Turun keskustaan.. Kaiken näköistä, kokoista ja tyylistä ihmistä käveli vastaan. 
Hansa kauppakeskukseen sisään kävellessäni, yksi nainen katsoi mua pitkään ja lopuksi hymyili.. Tuli semmonen WTF?!1 olo hetkeksi, mutta sitte rupesi itteäki hymyilyttämään!! Miksi me ei hymyillä toisillemme useammin!?

Käytiin siskon kans Cafe Brahessa, HÄRREKUUD mitä annoksia!! Toi torttu oli valehtelmatta mun nyrkin kokonen.. Korvapuustit oli ainaki 2-3 mun nyrkin kokoisia. Eikä ollu hinnoilla raiskattuja! :) Samalla hinnalla saisin puolet pienemmän annoksen Seinäjoella.. 
Sisko rukalla ääni meinasi antaa totisesti periksi, niinpä hän käväsi lääkärissä. Lääkäri meinas, että nyt voi olla flunssa jo muuttunu astmaksi.. O ou.. ..
Mutta onneksi keikka suju vielä ilman suurempia problemia äänen suhteen, Amazing Grace meni paremmin ku hyvin, johan se keskiaikainen kirkko kajahtikin! 
Sunnuntaina vielä pääsin hetkeksi aikaa Velipojan luokse, sielä oli palmusunnuntain trulleja pari kipalesta. Prinsessa ja perustrulli. :) Junamatkalla kotiin tuli vielä puhelu tältä prinsessalta (3v.), että tätiä olis ikävä ja pian pitäisi tulla takaisin! SYDÄN SULAA tommosesta!!1

Tähän väliin pakko hehkuttaa näitä mun överi-ihania VILLASUKKIA!! Kaverilla on kyllä näppylät kuosissa ja käsityöhommat hallussa! :)

Kevätkin jo nosti päätänsä melkosesti.. Tietyllä tasolla siistiä, mut sitten taas MÄ VAAN RAKASTAN TALVEA.. Joku siinä valkoisessa ihme aineessa on niin ihanaa ja siistiä.. 

No onneksi talvi tulee taas.. Ja eri vuodenajat on rikkaus! 



Outoa tästä talvi intoilusta tekee myös se, että allekirjoittanut on nyt innostunut osallistumaan lähetystyön esikoulutuskurssille.. Ja sen jälkeen olis mahdollista päästä esim. Afrikkaan työharjoitteluun. MIETTIKÄÄ.. AFRIKKAAN, kuumaan kesäistä kesäisimpään paikkaan! Toki sielä se kesä on jotain aivan muuta ku Suomen + 20 astetta ja vesisade! 

No, mutta ihanaa tiistai iltaa teille armahat.. Ehkä ens kerralla mä kerron teille ihanasta kupista jonka ostin ja ehkä jostain aivan muusta!! :)

P.S. Pääsiäinen tulee, ihanaa aurinkoista pääsiäistä kaikille ja älkää tukehtuko suklaamuniin tai polttako ittiännä kokoissa!!

Koska huomenna voi olla liian myöhäistä..

Muistelin justiinsa kaverin kanssa, jotain teinivuosien telttareissua.. Oli älyttömiä sanoja kuten Nacho, oli juttuja "joo tultiin Virroilta, Pjoen Kalajärveä kattomaan.." Oli Green Dayn musiikkia.. Oli naurua ja iloa. 

Tänään käytiin shoppailemas kaverien kanssa.. Matkaan mahtui hassuja ostoksia, naurua ja höpsötystä.

Miten paljon kaverien kanssa tuleekaan naurettua?

Kuinka paljon iloa mahtuu ystäviin?

Kuinka onnellinen sitä onkaan ystävien kanssa?

Ja kuinka usein, unohdetaan muistuttaa ystävää

siitä kuinka tärkeä hän on?

Miksi?

Eikö muka aika riitä?

Eikö riitä rohkeutta?

Ehkä emme vain löydä oikeita sanoja. 

Jos jotain olen elämässäni oppinut niin sen, että jos jotain haluat rakkaillesi sanoa.. 

Sano se heti, ennen kuin on myöhäistä! 

Siksipä haluankin muistuttaa teitä, ystäväni.

Minä rakastan teitä jokaista.. Sellaisena kuin sinä olet, kaikkine virheinesi.. 

Kaikki ne hullunkuriset juttusi ovat kuin auringon paiste sateen jälkeen.

Hymysi loistaa pimeimmäsäkin yössä. 

Naurusi kuuluu suurimmassakin metelissä. 

Olet ihmeellinen!

Pienillä teoillasi saat minut onnelliseksi. 

Ystävä. Olet minulle rakas!!

Älkää muuttuko, älkää muuttuko maailman mukana, älkää koska joku käskee teitä muuttumaan. 

Olkaa omia ihania itsejänne. Olkaa sitä miksi Luoja sinut loi!

Rakasta, naura, iloitse!

Koskaan et voi nauraa liikaa!!

Nauti jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen!

Jos tulee päiviä kun tuntuu, että kaikki kaatuu päällesi. Muistele hyviä ja hauskoja hetkiämme!

Soita minulle! Tekstaa!

Minä olen täällä sinua varten, sinä minua. Olemme täällä siis toisiamme varten, emme maailmaa.

Sinä olet arvokas, rakastettu, ihana, ihmeellinen. Ainutlaatuinen! 

Siksi olet suurin aarre mitä maa voi päällään kantaa. Tahdon sinulle kaikkea hyvää!

"Kaunis, pieni ihminen. 

Sä olet ainutlaatuinen. 

Mitä vastaan tuleekaan, 

toista sua ei milloinkaan.."

Rakkauden täyteistä loppuviikkoa rakkaat ystävät. Olette sydämessäni minne ikinä menettekään!

- Maiju 

Tarinoita kerrottavaksi seuraaville sukupolville ja kaikkea muuta

Olipa viikonloppu!! 
Tulipa korkattua mikki ja Rytmikorjaamon lava! KranniKospeli 2013 on nähty, kuultu, laulettu ja roudattu.. Oli mahtavaa, oli upeaa sakkia ja upeaa musiikkia!

Ja kerron teille salaisuuden:
Menin bäkkärille ja arvatkaa mitä sielä näin!?!?!
No, KLS:än laulajahan sielä ilman paitaa, pelkät bokserit jalassa.. En osannu mitää muuta sanoa, ku hieman hihittäen, että ANTEEKSI ja iskin käden silmien suojaksi. No laulaja tuumas vaan, että: "Ei mitään.." Mutta bändin rumpalihan rupes siitä nauramaan: "Täällähän on koko seinän kokoset ikkunatki ja jätkä vaihtaa kuteita!" 

No ei siinä, onpa tarinaa kerrottavaksi riparilaisille!

LÖYSIN ÖVERIN VIDEON!!

Siis aivan ihana toi lopetus!!! Everybody needs a hug now and then.. 

Mä sain kaverilta lainaksi semmosen dvd:n ku Generation Kill, ja siinä on amerikkalaisia sotilaita, jotka sotii jossain ählämimaassa.. Mutta paras osuus on siinä, että siinä näyttele Allu elikkä tää ihanuus: 

Mä tästä siirrynki tonne telkkarin ääreen kattomaan tuota... KUOLA VAROITUS Ylivieskalaiset!!

Murisijoille, märisijöille, angstaajille ja höpötitätiille!

Josefiina lopetti murehtimisen..  Ja samassa pyysi minuakin lopettamaan ja listaamaan omia elämän hyviä puolia! Tämä sattui kyllä nyt sopevasti juuri tähän päivään, kun tuntui, että mieli oli maassa ja harmitti... kiitos tentin! 

No kuulkaas, vaihdetaan väri pirtsakaksi ja räväytetään ensin ilmoille jotain hyvää musiikkia:

VIIMEINEN VALITUSVIRSI SOIMAAN NYT!!

Siis HÄRREKYYDENDAALEN.. nyt ku oikeen rupeaa ajattelemaa niin.. Holy cräp!!

Mulla on ihan SIKANA; POSSUNA; PORSAANA kavereita ympäri Suomen maata! 

On pientä, suurta, keskikokoista, tyttöä, poikaa, äijjää, rokkimimmiä, kotikissaa ja partypilettäjää!

Eli oiva joukko erilaisia ihania höpönassuja! Syrjäytymisvaaraa ei ainakaan ole! 

Opiskelen selkeästi oikeaa alaa, näin ainakin harjoitteluarvioinneissa luki. Josta tuli mieleeni;

1 työharjoittelu oli silmiä avaava ihana kokemus!! Tosi ihania nuoria ja lapsia, hienoja työtovereita!!

MUSIIKKI on täyttänyt mun elämän, etenkin NYT.. Keikkapyyntöjä tulee, joulukonsertti on edenny jo siihen pisteeseen, että siitä on tullu valtava organisaatio, jota suunnittelen jo nyt. LUIT OIKEIN OLEN JO NYT JOULUKONSERTTISUUNNITTELUISSA PITKÄLLÄ!! 

Oma konsertti on ollu yksi mun elämäni kohokohtia.. ja toinen tuli ihan just nyt kun sain IKIOMAN MIKROFONIN! 

SIIS OIKEESTI HOW COOL IS THAT!!!??

No mut anyways.. Ollaan siis menossa näissä, miksi elämäni on niin ihanaa listoissa.. Lisää lunta tupaan: Mä oon myös tajunnu, että mä voin tehdä työtäni omalla persoonallani.. Eli siis mä olen hyväksyttävä ihminen just tämmösenä ja se mitä mä olen voi olla työkaluna nuorisotyössä! 

Mulla on ihan mahtava perhe, isoveljet joille voi aina silloon tällöön vittuulla.. Ja eniten mä nautin niistä hetkistä ku saan toisen veljen kanssa jutustella höpöjä hetken aikaa.. Välillä tulee asiaa ja välillä tosi kehnoja vitsejä, vai mitä Jussi? ;) Mulla isosisko, jolta saa vinkkejä lauluun ja kaikkeen muuhunki höpöhöpöönkin! Ja NE PITKÄT PUHELUT isosiskon kans on IN! (P.S. On myös onni, että isosisko on hieroja ja kasvohoitaja!!)

Sitte mulla on hieman höppänä issee, joka viettelee ansaittuja eläkepäiviään Peräseinäjoella. Vaikka äiti kuolikin, niin mulla on sentään ollu hyvin äidinkin hommat hoitava iskä.. Joskus sitä ihan unohtaa, että mistä pisteestä me lähdettiin rakentaa elämää silloon 4sen vuotta sitte.. Isä ei oikeastaan osannu tehdä ruokaa ollenkaan.. Ja muutenki kotihommat oli ollu enemmän akkojen hommia.. Mutta nykyäänhän se on 3 miseliiniukon kokki ja pitää tuvan siistimpänä ku äitee! :D Eli suuret papukaijamerkit, 10pisteet sekä kunniamaininnat Iskälle! 

Ja seki on jo yksi maailman ihmeistä, että mä just 16v. täytettyäni ja lukioon juuri mennessäni menetän yhden suurimman tuen ja turvan, eli äidin, naisenmallin.. Ja siitä teiniangstisesta goottikajaalihiuslakka hirmusta on tullut loppujen lopuksi melko tasapainoinen positiivari!! MITÄ VITTUA!??! OIKEESTI! (anteeksi sanamuotoni..)

Siis nyt kun miettii, nii mähän voisin läväyttää varmaan yhden kansiollisen asioita pöydälle mistä oon kiitollinen, mitkä on hienosti elämässä, mitkä tulevaisuuden jutut on hienosti!! 

Oma vuokrakämppä, kesätyöt, sukulaiset.. .. 

En edes osaa listata kaikkea sitä mitä tähän listaan ehkä vielä kuuluisi!!

BE HAPPY! Don't worry.. 

Sovinistin painajainen!

" Sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta, ei raudasta tai puusta. Miten tyttöjä tehdään?

No ne on toisia aineita, mistä tämmöset koostuu. Ne kasvaa ihanaksi ja pärjää pakon eessä, 

kun itsensä ne itse kasvattaa!"

"Ei maailma oo mitään ilman naista,
kehotanki joka pimuu ja mimmii
a-antakaa kuulua ja antakaa haista, joo!
Tääl ei sitä tarvitse anteeksi pyytää,
millään tavoin ikinä ujostella, että
ootte täydellisiä noin!"

No nii, jokainen pimu, mimmi, nainen, mummo ja akka, emäntä, vaimo, morsmaikkoo ja poikatyttökin!

Asiahan on niin, että nyt kaikki feministiset höpönlöpöt ilmoille ja muistakaa kailottaa maailmalle että: MÄ OLEN NAINEN JA MÄ OLEN IHANA!!! 

AAA HAHAHAA!! Mua niin naurattaa kaikki miehet, joita vituttaa niin suuresti naistenpäivä.. HERRAN JUMALA, ÄLKÄÄ NY HOUSUJANNA REPIKÖ!

Kyllä se äiti teidän pyykit silti pesee ja tekee ruokaa! Tai vaimo.. 

Allekirjoittanuthan viettää naistenpäivänsä sulassa sovussa itsensä kanssa siivoten, pyykäten ja tiskaten ja pirkule, tein ITSE ITSELLENI ruokaa ja ajattelin mennä hakemaan myös ITSE  ITSELLENI kukkapuskan piristämään viikonloppua ja kouluhommien tekoa. 

Mutta kaikille naistenpäivään hajonneille miehille, suurin anteeksipyyntöni minun puolesta siitä, että me naiset vaan osataan riemuita naiseudestamme ja ollaan niin perhanan upeita!

Ja kaikki te ihanat naispuoliset upeat mestariteokset, iloitkaa tästä päivästä, nauttikaa, ostakaa vaikka itse itsellenne niitä kukkia!! IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ!! 

Minne katosi päivät?!

Tänään huomasin, että MINNE KATOSI PÄIVÄT?

Aika lentää.. 

Ihan justiinsa mä tulin kotiin ja aloitin työharjoittelun Ylistarossa.

Ja tänään kävin viimeisen kerran hetkeen aikaan hommissa Ylistarossa. 

Lauleskelin ihanille naisille, naistenillassa. Muistuttelin niitä vanhoja mummoja

kuinka nekin on vielä niin kauniia ja ainutlaatuisia.. 

Jotenki on lohduttavaa nähdä iso määrä semmosia mummoskoja.. Oli semmosta pehmosta halittavan näköistä, oli käsitöitä värkkäävää, oli pientä ja laihaa, oli boheemia.. 

Oli kovaäänistä ja oli hiljaista. Oli lempeän näköistä, oli tuimailmeistä. 

Ja kuinka kauniita naisia hekin olivat kaikkine ryppyineen, muotoineen, silmälasineen, harmainehapsuineen! Ja voi kun pääsis kuulemaan niitä tuhansi tarinoita.

Vanhoja valokuvia, muistoja ja iloisia hetkiä.. 

Talvikin tuli takaisin.. Ensin näytti siltä, että sinne män lumet.. Ja sitte TÄDÄÄ! parit lumimyräkät. Ja ilman muuta aina silloin ku mä olin menossa Ylistaroon.. No 55 kilometriä jännitystä per suunta, että tulipa lumimyrskyssä ajelun harjoittelua ihan kiitettävästi.

Lumikin on siitä jännä juttu, että vitsi, jokainen, SIIS JOKA IKINEN, lumihiutale on uniikkia, erilainen ja ainutlaatuinen.. Kertooko yhtää mitää meidän Luojan intohimosta tätä maailmaa kohtaan, siis Yläkerran Herra luo, joka ikisesta lumihiutaleestakin erilaisen.. 

Ja sitte se vielä taiteilee meistä ihmisistä älyttömän kauniita ainutlaatuisia yksilöitä!! 

Musiikki on maaliskuun numero 1 juttu.. Tänään oli keikka, 16.3 olis yhden biisin vetäsy Kranni Kospelissa ja 22.3 Mynämäki kutsuu laulamaan isosiskon kanssa. Lisää keikkoja otetaan vastaan! Nii ja sitte ensi vuoden jouluksi tuli taas tekemistä, pari joulukonserttia pitääs pykätä pystyyn. Toinen toki yksityistilaisuus SRK:n työntekijöille ja toinen Peräseinäjoen jo ehkä traditioksi muodostunut joulukonsertti. 

Muistojesi joulu 2012

Oikeesti, mitä mä olisin ilman musiikkia!?!

Mitä maailma olis ilman musiikkia?!

Kuitenki musiikin avulla voidaan käsitellä suuriakin tunteita..

Suuria menetyksiä, suuria suruja.. 

Suuria iloja, riemun aiheita.. 

Kiittää..

Valittaa..

Pyytää.. 

Selittää.. 

Kertoa tarinaa..

Se on huikeeta mitä kaikkea musiikki merkitsee minulle, mun elämässä. 

Kuinka ilman sitä, en välttämättä olisi tässä. 

Se on käsittämätöntä!

"Lopulta olemme kuitenkin yksin.."

Vitsi, sekin on jotenki pelottavaa ajatella.. Että vaikka me oltais koko elämämme ajan keskellä ihmisiä.. Vaikka me oltaisiin isosta perheestä, meillä olisi iso perhe.. Niin lopulta olemme kuitenkin yksin.. Toisinaan vaikka sä olisit keskellä ihmisten hälinää, sä voit tuntea olosi maailman yksinäisimmäksi.. 

Tää aihe ehkä puhuttaa, just sen takia, että ollaan puhuttu ihan sikana nuorten kanssa nyt syrjäytymisestä joka on yhteisvastuun teemana. 

Ja se on ehkä pelottavinta, että lopulta, elämämme lopussa. Me olemme yksin. Kohtaamme sen pelottavan, tuntemattoman.. Yksin. Siksi olis mahtavaa, jos kaikilla voisi olla elämä, jonka aikana ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä.. 

Mutta jos nyt jotain olen työharjoittelun aikana oppinut.. Niin sen, että kaikesta huolimatta.. Mä olen oikealla alalla..

Nuorisotyö on vaan se mun juttu! Oli jotenki uskomatonta olla nuortenleirillä..

Nuorilla on niin paljon sanottavaa ja annettavaa tälle maailmalle, kun vaan aikuisetkin tajuais joskus antaa sitä tilaa nuorille!

Toivon todellakin, että jonakin päivänä saan viedä omaa nuortani nuortenleirille ja kuunnella hauskoja stooreja leiriltä kun haen häntä kotiin!

Olen niin ylpeä niistä nuorista, joiden kanssa olen saanut työtäni harjoitella Ylistarossa.. Upeita ihmisiä, on ollut niin ilo tutustua heihin!!

Lopetankin tämän blogin kiitollisena ja onnellisena siitä mitä kaikkea olen saanut kokea, kuinka uskomattomiin tarinoihin olen saanut törmätä elämäni aikana, kuinka upeisiin ihmisiin olen saanut tutustua.. 

Ja kuinka saan tallata täällä ihmetellen elämää ja maailmaa ja sen ihmeitä! 

- Maiju