Lässähtäneet leipomukset sentään!

Joskus vaikka kuinka yrittää ja yrittää

ei hommasta tuu lasta eikä paskaa.

Tämä tapahtui 1.7 minulle...

Oikeen perus maanantai -mikään ei onnistu- päivä.

Yritin väsätä kahvikakkua nimpparien kunniaksi 

työpaikalleni isos/työntekijäpalaveriin.

No kakku number 1#

Tapahtuu seuraaavaa:

Otan esille tarvittavat vempaimet ja vatkaimet..

Otan 6 munaa, 

sokeria,

kaakaojauhoa, 

jauhoa, 

leivinjauhoa..

Sulatan suklaan ja isken taikinaan..

vatkaan ja vatkaan..

Isken kakkuvuokaan margariinin ja korppujauhon..

Isken taikinan vuokaan, vuoan uuniin..

Hetken päästä.. niisk..

hetkinen.. 

uunissa palanut pohja.. 

Irrotan palaneen pohjan, 

kokeilen kakkua.. Se on MÄRKÄ..

Isken kakkupohjan hetkeksi uuniin..

Otan pois uunista.. 

Poistan kakkuvuuasta..

PLÄRTS!

Kakku näyttää enemmän perseeltä täynnä paskaa, 

kuin kauniilta suklaisesta kahvikakulta. 

Otan kuvan, isken facebookkin, odotan reaktiota.

Ainakin ihmisillä on hauskaa!

Kakku numero 2#

4 munaa ja samat muut aineosat 

mutta miinustan suklaan.

Kakku uuniin.. 

nuuhkis..

VOI PERK..

Pohja jälleen palanut, muuten kakku on 

perfecktooo!!

No palanu pohja irti, 

sulatettusuklaa päälle, 

nompparellia. 

Ja VOLA! nimpparihyväskä is done!

No onneksi kakku kelpasi ja tuntui maistuvan itsekullekkin.

 Tänään mä otin ittiäni niskasta kiinni ja siivosin sekä vaihdoin uudet lakanat sänkyhyn.. Oli pakko Keskiseltä ostaa noi täplälakanat ja ton viininpunaisen lakanan. Toi toinen pussilakana on rakkaalta ystävältä ja yks mun all time favoriteista. Se tuntuu niin pehmeältä!!!1 

Häähuuma on alkanut.. Kiitos erään ystävän ;)

No Tyynelän näyteikkunalla on mun unelmien mekkoni!!!1

Oon sitä kauan ihaillu ja nyt kävin nappaas siitä kuvan!

Valitettavasti ikkuna heijasta..

Ja tuossa on muutama paranneltava juttu:

valkoinen-osa pitää olla vanhanaikaista pitsiä, ja punaisen osan pitää yltää helmaan asti takaa!

Kokonaisuuden kruunaisi, kauniisti kirjailtu huntu, upea kampaus ja tiara!! :)

KUKA HALUAA NAIMISIIN MUN KANS?!?!

Hääpaikkakin löytyi Ylistarosta, sopivan gootti mun makuun!

Mun rakas ystävä Kake tupsahti hellunsa kans TORNIOSTA asti Farmari näyttelyyhin ja halus sitte ilman muuta nähdä mua. No tottakai meidän triio ei olis mitää ilman Nunzaa.. Mentiin sitte isoolla joukkiolla syömähän Amarillohon vattat pullollensa ruokaa ja aiheuttamaan häslinkiä kovaäänisellä naurulla ja höpöttelyllä. Mutta oli mahtavaa ja oli niiiiiii-iiiiiiiiin mukavaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa 2 kuukautta siinä jo meniki ilman teitä <3

No jaa, tämä tästä tältä erää, ens kerralla sitte lisää! 

- Maikki